Tämä korona-päivä on kulunut osaltani kotoilessa taas, kuten
60 päivää aiemminkin, toivottavasti ei seuraavat 10 vuotta kulu näin.
Hermot alkaa olla kireällä, savukkeita kuluu joskaan ei alkoholia.
Tänään kävin hakemassa saunaoluet ja savukeaskin kaupasta,
niin tein havainnon lähiössäni Turun Runosmäessä, että lähiön nuoriso ei
piittaa kokoontumiskiellosta: Cheek pauhaa kaiuttimista, ja nuoriso kokoontuu,
kuin ennenkin välittämättä tästä totaalisesta pandemiaa edeltävästä ajasta
valtion hallinnon varoituksista huolimatta. Poliiseja ei sentään näkynyt.
Jatkoin tänään perjantai-iltana aloittamaani
retro-peli-iltaani pelaamalla kannettavani USB 3.0 -porttiin liittämäni NES
8-bit RETRO -ohjaimella pelaamaalla Kid Icarusta vuodelta 1987, joka on
80-luvun parhaimmistoa Fantasiia/Tasohyppely-toiminta -pelejä jopa
vaikeusasteeltaan.
En ole mikään kilahtanut 80-luvun retro -meininkiin, mutta
Nintendolla osattiin Nintendon lisenssoimana kaikki videopelit julkaista
sellaisia videopelejä jo silloin, että niitä kelpaa pelata vielä tänä päivänä
vuonna 2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti