Oliko mobiili-Koronasovellus pelastaja Koronan ehkäisylle? (tekninen näkökulma)

 

Nyt olen tässä seurannut alusta asti tätä Korona-uutisointia Suomessa ja maailmalta, globaali ihmistä ravisteleva ongelma tämä on ollut alusta saakka, ja itse mitä otin edellisviikon sunnuntaina  02.01.2022 kotilähiöni Runosmäen terveyskeskuseen avatussa Pop-Up -rokotuspisteessä kolmannen annoksen koronarokotetta, niin kolmatta viikkoa tässä neljän seinän sisällä saan kyllä aikani kulumaan, koska pelaan PC-pelejä ja surffaan Internetissä 5G-yhteydelläni, luen ruotsalaisia nykydekkaristeja, ja soitan omaehtoisena musiikkiterapianani klassista kitaraa ja vähän roots-sähkökitaraa tunnin verran päivässä, ja alkoholia en ole juonut kolmeen viikkoon.

Eilen 06.01.2022 kun suljin tietokoneeni, katsoin Yle Areenasta Kuuden uutiset ja Areena-tunnukseni kautta suosikeiksi merkkaamani 20:30 -uutislähetyksen, ennen kuin päädyin illan elokuva-annokseni tarpeen tyydyttääkseni klassikko-filmiin vuodelta 1936 Yle Areenasta Charlie Chaplinin filmin katsoin ”Modern Times”, ”Nykyaika”. Koetin pohjustaa Chaplinin 1930-luvun  alkuloppupuoliskon filmiä viitteenä mitä kerrottavaa elokuvalla on 2020-luvun ajan kuvaan nähden näin teknsiorientoituneena liiketalouden ja hallinnon alemman korkeakoulututkinnon suorittaneena 2017 helmikuussa valmistuneen tehdastyöläisperheen kasvatin näkökulmasta: Siinä on paljonkin, ja vaikka olen nähnyt filmin useaan kertaan, niin sain uutta pontta ajatuksiini kyseisestä filmistä, mutta se on eri blogin asia. Keskityn tässä blogissa nyt Korona-virukseen. Ehkä tuo Chaplinin koko tuotanto on 1900-luvun filmihistorian ihan oikeutetusti, legitiimisti, aikamme klassikkofilmien statuksen saaneita? Puollan tätä ajatusta länsimaisen kulttuurin filmihistorian tuntevana erittäin paljon eri tekijöiden tuotantoa nähneenä.

Nyt mennään vähän ajassa taaksepäin. Silloin ennen Mobiili-koronasovellusta ministerit puhuivat, kuinka hieno työkalu se tulisi olemaan tämän taudin ennaltaehkäisyssä, kun voidaan jäljittää tartuntaketjut. Eilen Yleisradion uutisissa kerrottiin, että jäljitysprosessi ei pysy perässä, koska uusien tartuntojen määrä on niin valtava ehkä, tai se uusien tartuntojen esiintymistiheys on ehkä jopa expontetiaalisella tasolla, josse sentään, jos sen verran vetäisin takaisin tuosta avauspostaukseni grafiikasta. Suunta on kuitenkin selvä, ja se olisi ollut sitä, jos ei Suomen vasemmistolais-voittoinen punavihreä hallitus olisi tarttunut tiukasti toimiin heti alkumetreiltä!

Eilen Yleisradion uutisissa, mitä kerrottiin, että virustartunta-jäljitys ei pysy perässä, niin en ihmette, koska vaikka uskoisin, että tässä Korona-jäljitys-datan käsittelyssä on käytössä supertietokoneet, joiden laskentateho on huimasti paljon suurempi, mitä meidän tavallisten tallaajien kotitalouksien yleishyödykkeinä toimivat ajan mittapuun mukaan kärkipään läppärit ja muut mikrotietokon

Avasin jokin aika takaperin Antti Laaksosen kovin pitämässäni epäkaupallisessa ohjelmointiyhteisössä keskustelusäikeen, johon keskusteluun kaikkine säikeineen ja kommentteineen osallistun omalla oikealla koko nimelläni aktivoituen ja profiloituen IT-ammattilaisena, niin säikeen ”Rekursio vai iteraatio kertomassa”, niin siinä säikeessä esitettiin todisteita, joissa todettiin nykymikrotietokoneiden ollen täysin tehottomia suoriutumaan edes pienestä määrästä rekursiivisia metodikutsuja.

Mitä pidän itse Shakin pelaamisesta olen pitänyt siitä jo lapsuudesta saakka, kun enoni opetti minua penskana pelaamaan sitä, ja sain ensimmäisen vastuksen hänestä, niin edes IBM:n Blue Think, joka oli täysin shakin pelaamista varten suunniteltu ja pelkästään shakkisiirtoja ihmistä vastaan prosessoiva vastasiirtoja analysoiva supertietokone rautana, mutta se softa ja algoritmit, joita siihen Shakkipeli -ohjelmaan liittyi, niin edes sekään kyennyt maksimiteholla pelaamaan shakkia lähestulkoonkaan siten, että tietokone analysoisi 100% jäljellä olevista siirroista joka siirron jälkeen ja valitsisi niistä parhaan.

Syynä tuohon on se, että mitä Shakissa on siirtoja, niin syötekokona algoritmin aikakomplesisuudesta puhutaan yhtenä algoritmin suunnitteluvaiheen ominaisuutena, tai sitä suorittaessa, niin syötekoko siihen on niin valtava, että edes IBM:n shakin pelaamista varten ainoastaan ohjelmoitu tietokone ei rautansa puolesta, eli laskentatehonsa puolesta kyennyt tehtävään, vaikka luulisi IBM:llä olevan tietojenkäsittely-alan huippuprofessorit ja tohtorit antamassa neuvoa tekniikan osalta yrityksen liiketoiminnan tuottavuuden edistämiseksi.

Se on ymmärrettävää, että Mobiili-koronasovelluksen lähettämä data palvelimille, jotka ehkä siirtävät offline-tilassa tartuntaseuranta-skenaarion laskennan hoitaen eteenpäin muille tietokoneille, että laskentateho on riittämätön. Voi olla, että STM vai mikä organisaatio, että julkisessa tiedotteessa yleispätevästi on todennut lehdistölle, että ”Seuranta ei pysy perässä”, koska tekniikan ihmiset eivät yleensä eivät joudu parrasvaloihin. Pidän siitä, vaikka yleensä pyrin selvittämään humaaneja taustoja, oman oppialaani liittyvät taustat ja kielen merkityksistä olen kiinnostunut jos mennään niin juurille, että mitä tämä esimerkiksi suomen kieli on osa vahvasti syntymästä saakka muovautuvaa osa meidän identiteettiämme ja siitä muodostuu lopulta kansallista identeettiä ja yksi asia, mikä Suomen kansaa yhdistää, on oma globaalisti ajateltuna erittäin pieni kielialue, kieli, suomen kieli, joka meidän maassamme on puhutuin kieli. Harrastan toki humaanista lähestymistavasta useita eri kieliä ollen kiinnostunut kielien semantiikasta, tietokonekielissä on sama kielioppi, eli syntaksi, ja oppi kielen merkityksestä, kielen semantiikka, mutta tietokonekielissä on luonnolisia puhuttuja kieliä suppeampi kielioppi ja merkitystaso on ykkösten ja nollien tulkinnan varassa.

Ehkä oli luonnollinen jatke lähteä harrastamaan luonnolisia puhuttuja kieliä, ja merkitysten etsimistä eri slangeista niissä, mitä perehtysin juuritasolla moneen tietokonekieleen teorian tasolla ensin ja käytännön tasolla sen jälkeen.

Seuraan edelleen uutisointia, mitä julkisuuteen tulee, vaikka tietojenkäsittelijänä sitä välttämättä tarvi tehdäkään sen ihmeemmin, mutta nyt Korona-aikana julkisuuteen tulleista lääkäreistä, terveysalan ammattilaisista ja muista henkilöistä, eniten pidän Mika Salmisesta, THL:n johtajasta, joka puhuu ajankohtaista asiaa tiedottaen työnkuvaansa liittyen kansalle tätä kansanterveys-asiaa puhuen siitä oman virkansa puolesta. Mika Salminen on tällä hetkellä suosikkini näistä Koronasta puhujista televisiossa, vaikka hän ei ehkä olekaan lääketieteen tohtori erikoistusopintoineen ekhä? Maisteri kuitenkin, epäilisin.

Mika Salmisella varmaan tullut hyvät bonuksen palkan lisäksi tästä julkisuus-vaateesta, mikä on nyt jo pitkään jatkunut tämän globaalin COVID19- pandemian jyllätessä ja ottaessa otetta myös täällä meillä Suomessa! Hienoa, näin se pitää mennäkin! Asiantuntijoille kunnon palkankorotus!

Mitä koronan jälkeen?

Olen jo useaan otteeseen ilmaissut tyytyväisyyteni Sanna Marinin punavihreän hallituksen Korona-casen hoidosta. Mutta mitä sitten, kun tilanne lähtee normalisoitumaan?

On edessä muutosten aika. Talouslama siintää tulevaisuudessa, kun Suomen BKT laskee roimasti, ja alkaa poliitikan arki rahan ohjaamisen väännöstä: Mihin Suomi investoi, jotta päästään takaisin normaalitilanteeseen, kasvu-uralle ja mistä säästetään?

Vasemmistoliiton ja myös SDP:n ja vihreiden säästökuuri-listalla on kärkihankkeita Hornet-hävittähankintojen uudelleen-arviointi ja mahdollinen lykkäys. Asiastahan on aktiiviset pari kansalaista pistänyt pystyyn myös kansalaisaloitteen, jonka itsekin allekirjoitin: Nyt ensitilassa vähemmän tärkeät kalliit investoinnit tulee siirtää ja käyttää rahaa Koronan jälkeisen ajan Suomen kansalaisten arjen tasapainottamiseen. Hornet-hävittäjä-hankinnoista saisi kokonaisen blogikirjoituksenkin, jonka mahdollisesti laadin Uusi Suomi -blogiini, joka on poliittisin julkinen keskustelu-artikkelikanavani netissä aktiivisena tällä hetkellä.

Jos itse olisin valtion kirstun päällä istumasa, ja olisi valtaa tehdä jotain avaukia lähellä tai sisäpiirissä, olen vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen julkilausuman kanssa samaa mieltä siitä, että pääomatulo-verotusta tulee kiristää rikkailta, puheenjohtajamme Li Andersonin vappupuheessa esittämästä satasen elvytyssetelistä pitäisi tehdä konkretiaa. Lisänä vielä hävittäjä-hankinnat tulisi uudelleen-arvioida ja lykätä niiden hankintaa, ja vielä korottaisin perintöveroa, tuskin moni lähtisi samalle linjalle kanssani, että perinnön voisi lakkauttaa?

Monet kunnat kotikaupunkini Turun lisäksi on jo nyt hyvin velkaantuneita, ja Korona-epidemian jälkeinen aika tulee olemaan kovaa aikaa kuntataloudelle. Miten saadaan julkiset  palvelut kunnan asukkaille taattua suopeaan hintaan, vaikka terveyskeskusmaksut tulisi täällä Tussa ainakin poistaa, mutta ainakin Turussa kun tämä on porvaris-vetoinen sininen väriltään kaupunki, jossa valtuustossa SDP:läisetkin on liian oikealla, esimerkiksi Ratapiha-hankkeeseen sysätään miljoonia, ja parkkihalleja rakennetaan, niin ei tämä mitään ennakoivaa toimintaa julkisten palveluiden ja tavallisten kuntalaisten edun mukaista toimintaa ainakaan Turussa enteile.

Korona -rokotteesta ja työllisyyspolitiikasta

Ylen A-Studiossa eilen 12.05.2020 puhuttiin Korona-rokotteen aikataulusta, jossa myös kerrottiin Oxfordin yliopiston tutkijoiden olleen jo niin pitkällä, että markkinoille mahdollisesti lääke olisi saatavilla ensi syksyyn mennessä. Tosin ihmisillä rokotetta ei ole vielä testattu.

Ohjelman toimittaja kysyi asiantuntijoilta myös, kannattaisiko Suomen 2000-luvun alussa alasajama rokoteohjelma käynnistää uusiksi. Hinta olisi kuulemani mukaan noin 100 miljoonaa euroa, saman verran, mitä hallitus lupasi ravintoloiden pelastamiseen.

Suomen oma rokoteohjelma voisi olla pitkällä aikavälillä kannattava sijoitus, vaikka uskoakseni Suomi ei maailmassa etunenässä saisikaan ainakaan vientituotetta kehitettyä siitä, mutta omien kansalaisten rokottamiseen ehkä?

Työttömyys-aste on nousemassa jopa yli 13% nyt Koronan seurauksesta, YT-neuvottelujen piirissä on paljon työntekijöitä, ja nyt on lomateuttajiakin paljon. Nyt on tullut paljon keskuksille uusia työttömiä työnhakijoita, ja suurin ryhmä oli uutisraportista kuultua nuoret naiset.

Työmarkkinoilla täytyy tottakai panostaa nuorisotyttömyyden ehkäisytoimiin, mutta myös heikommin työllistyvien asemaan jos on tippunut työmarkkinoilta ulos mm. sairastumisen vuoksi tai esimerkiksi on vammaistyönhakija, joka kuitenkin kykenee tekemään jonkinlaista tuottavaa työtä. Focus on mediakeskusteluissa työpolitiikassa aika pitkälle nuorisotyöttömyydessä, mutta työttömien ryhmä ja erityisesti pitkä-aikaistyöttömien ryhmä on monenkirjava ihmispopulaatio.

Suomen talous ja Korona -ajatuksia

Korona -kriisi on nyt jatkunut jonkin aikaa tätä kirjoittaessani 07.05.2020. Nyt Suomessa on se tilanne, että ihmiset kotoillessaan eivät kuluta ”tavalliseen” tapaan palveluihin, tuotteisiin tai kulttuuriin kuin ennen normaaliolojen vallitessa. Poikkeuslailla Suomessa vapaata elinkeinoharjoittamista on rajoitettu mm. ravitsemusliikkeiden, sekä joidenkin elintarvikehuoneistojen osalta.

Viime viikolla oppositio hiillosti elinkeinoministeri Mika Lintilää (kesk.) ehkä jopa turhan hätäisesti ELY-keskusten ja Business Finlandin avokätisesti myöntämiin tukiin, joka oli aiheellinen pätsi-paineenluonti, sillä monet sellaisetkin yrittäjät, ja myös julkisuuden henkilöt, jotka eivät välttämättä tarvitsisi tukea, heille myönnettiin Täyspotti, eli 100 000 euroa. Seurasin opposition kysymyksiä Suomen Elinkeinoministerille, niin siellä oli tietoa, että jopa yritykset, joita ei ole merkittynä kaupparekisteriin, olisivat saaneet tukia.

Onko yritys olemassa, saati toiminnassa, jos Patentti ja Rekisterikeskuksen Yritystietojärjestelmästä ei löydy merkintää? Ei ole. Yrityksen perustaminenhan lähtee aina verotoimistosta liikenteeseen lomakkeella, jossa ilmoitetaan tarvittavat tiedot selvästi verotoimistoon, ja toiminnan voi aloittaa heti, mutta kaupparekisterissä yritys näkyy muutaman päivän kuluessa. Juridisesti yrityksen olemassa-olo alkaa siitä päivästä, kun yritys kirjataan Patentti- ja rekisterikeskuksen tietojärjestelmään. En ole koulutukseltani lakimies, mutta jonkin verran perehtynyt lainopillisiin teksteihin, ja yhden yrityksen pääkonttorin perustaneena perustamiskokemuksella Verotoimistossa perinteisesti kynällä ja paperilla täytetyllä lomakkeella -kokemuksella ymmärrän sen, että Yrityksen perustaminen lähtee liikenteeseen verotoimistoon toimitetulla lomakkeella. Niin kuin yritystoiminta pitää olla, läpinäkyvää, ja kun kaikki on julkista, onko yrityksillä, jotka haki tukia, joita ei löydy YTJ:stä, jotain sellaista toimintaa, joka ei kestä päivänvaloa? Pidän taustojen tarkistamisesta, ja Business Finlandin ja htäEly-keskusten olisi pitänyt syynätä paperit ja taustat tarkemmin.

Ravintoloille hallitus hiljattain myönsi 110 000 euroa elvytystoimena, joka ravintola-alan kattojärjestön MaRa:n mukaan ei ole riittävä summa. 

On totta, että mikään ei ole kenellekkään riittävä summa, mitä valtio antaa rahaa kenellekin tai mihin tarkoitukseen tahansa. Yhtä hyvin Suomessa minimituloilla elävä Suomen kansalainen, joka saa vain takuueläkkeen ja asumistuen, eikä lain mukaan ole oikeutettu enää oman kuntansa sosiaalitoimiston palveluihin, saati tukiin, voisi todeta, että takuueläke on liian pieni, ”Ei riitä”, niin kuin todellisuudessa se ei käytännössä riitäkkään, vaikka hieno ele oli, kun takuueläkettä punavihreä hallitus nostikin.

Pitkällä tähtäimellä rahan jakelu yritysten toimintaedellytyksien jatkamiseen ja niiden pönkittäminen valtion varoilla ei ole kestävä ratkaisu. Se on loputon suo. On totuus, että kaikki yritykset ei selviä ja konkursseja tullaan näkemään, mutta markkinat toimii vain niin. Ne yritykset, joilla oli ennen kriisitilaa talous terveemmällä pohjalla, ja jotka ovat tehneet oikea-aikaisia investointeja tulevaa varten, tulevat parhaiten selviämään tästä kriisistä. Asian kanssa on vain elettävä, että kaikki yritykset eivät selviä.

Koronan jälkeen on mielenkiintoista, kun BKT supistuu, ja Suomen talous laskee, alkaa taas lamakausi. Turun Sanomatkin uutisoi, että Yhdysvallatkin hakee lainaa enemmän jopa nyt Korona-kriisin aikana, kuin viimeksi 2007-2008 suuren talouskriisin tullessa kohdalle, kun Amerikassa meni suuriakin pankkeja mm. Lehman & Brothers konkurssiin. Turun Sanomien artikkelissa kerrottiin vertauskuvana, että jos Yhdysvaltojen hakeman lainan rahamäärän pistäisi yhden dollarin seteleinä pinoksi, pino olisi korkeampi, mitä kuuhun on matkaa Maa-planeetaltamme.

Pienenä pohjoismaana Suomi elää viennistä. Poislukien digitaaliset tuotteet, joiden uskotaan menestyvän jatkossa hyvin, Suomen perinteiset vientialat suurin lienee paperi- ja metsäteollisuus -ala, muiden maiden eikä ainoastaan EU-maiden tilanteen ja rajojen kiinni ollessa, ja vientimaassa ei kauppa käy Koronan takia, varastot täyttyvät, eikä tyhjene, niin Suomalaiset vientiyritykset ei saa tilauksia entiseen malliin. Sekin on vientiteollisuudessa riippakivenä, kun erityisesti oikeistopopulisistiset puolueet ainakin Euroopassa ajavat erityisesti kansallisen tuotepääoman ja tuotannon nimeen, esimerkiksi Suomessa Perussuomalaiset. 

Esimerkiksi Yhdysvallat on mennyt aika pitkälle nyt Amerikan istuvan presidentin Donald Trumpin aikana kovinkin pitkälle kansallisen tuotannon suosimisen suuntaan. Asia on kaksipiippuinen. On totta, että jos tuotanto on kotimaista, se tietää lisää työpaikkoja kotimaan kansalaisille, mikä on hyvä valtion verotulojen saamisen kannalta, mutta onko potti riittävä, jos kaikki tuotettaisiin Suomessa esimerkiksi kaikki ne palvelut, tuotteet, ja muut hyödykkeet, joita suomalaiset tarvitsevat, Suomi on niin pieni maa, että vientiäkin tarvitaan siitä huolimatta?  Eikä kaikkia ihmisen elämän jatkumisen ja ylläpitämisen kannalta tarpeellisia tuotteita edes Suomessa voi valmistaa ainakaan sellaiseen hintaan, että ne olisi kilpailukykyisiä esimerkiksi jostain muusta maasta ostettuna. Tuotteiden valmistukseen käytettävien raaka-aineiden saanti pelkästään Suomesta ei liene mahdollista ainakaan hintaan, joka tyydyttäisi kuluttajia lopputuotteen kuluttajille myyntihinnassa.

Hallitus on esittänyt jonkinlaista ”Korona-veroa” myös valtion verotulojen lisäämiseksi, ja mielestäni tämä on hyvä idea korottaa erityisesti rikkaimpien yhteiskunnan jäsenien, pääomatulojen ja perinnön verojen noston lisäksi nimenomaan niille langettaa Korona-vero maksettavaksi tai lisäksi, joilla on omaisuutta ennestään. Makseetanhan me täälä Suomessa jo Yleisradion palveluista mediaveroa, kun Yleisradio ei ole kaupallinen kanava, niin vaikeuksia tehdä mitään ainakaan kovin suurta tuottoa, ehkä joistain omien tuotantojen oikeuksien myymisestä voi tulla tuloja, mutta televisiokanava on huono bisnes sinä määrin, että kuluja on suunnattomasti, ja erityisesti Yleisradio, jonka tehtävänä on palvella Suomen kansalaisia riippumattomana tiedonjakajana, ja televisio,radio-lähetysten osalta tarjottava kansalaisille ohjelmaa, joka kattaisi hyvin kaikki ikäryhmät, sukupuolet, ja ohjelma-genrejen katsojat ja seuraajat. Olen pohtinut liiketoiminta-mielessä televisio-kanavan pyörittämistä, mutta on hienoa, että Suomessa toimii mediaverolla pyöritettävä kanavatoiminta radiossa ja televisiossa, että ei ole Yhdysvaltojen mallia, jossa kaikki tuhannet kanavat sysäävät markkinavoimien tiedotuksia, eli mainosroskaa joka väliin. Amerikassahan on ainakin kaapelitelevisiossa kanavaa joka lähtöön ja ohjelma-genre-verkostot, esim ”Food Network”, ketä katsoo ruoka-ohjelmia, 24 tuntia vuorokaudessa on siellä mahdollista katsoa niitä, ketä katsoo säätiedotuksia, kanavat löytyy sitäkin varten, ketä katsoo ostoskanavaa, se on mahdollista 24h vuorokaudessa. Suomessa onneksi ei näin ole vielä ainakaan, vaikka maksukanavia tosin Suomessakin on, mutta ei mitenkään niin pitkälle viedysti oikeastaan joka lähtöön, mitä Amerikassa.

Verotulot valtiolle voisi olla paremmat, jos varakkaimpien ihmisten pääomaveroa ja perintöveroa kiristettäisiin roimasti. Valtio voisi hyvin päättää, että instituutio nimeltä Suomen valtio ottaa rahaa niiltä ihmisiltä, kenellä sitä on ennestään. Tai ylipäätään verotus, vaikka se toimiikin Suomessa progressiivisen mallin mukaan, ei käytännössä toimi siten, että rikkaat välttämättä maksaisi enemmän veroja. Veroparatiisi-keinottelua, ja lähiomaisten nimiin siiretyillä omistuksilla moni keinottelee perinnöstä puhumattakaan, ei missään tapauksessa saisi heittää sukupolvelta toiselle miljoonia ilman kunnon veroa vastaanottajan lompakosta maksamana, jos perintöä ei pitäisi jopa lakkauttaa siten, että se menisi valtiolle kokonaisuudessaan? Keinottelu kuriin, ja verot ylös ja ihmisten hyvinvointi maksimiin!

Riittääkö ravintolatuet?

Suomen hallitus informoi äskettäin, että se myöntää valtion tukea nyt Korona-kriisin keskellä elintaistalua elävien ravintoloitsijoiden toimintaan päälle 100 000 euroa. Ravintola-alan etujärjestö MaRa on todennut, että summa ei ole riittävä.

Ravintoloiden sulkeminen on siinä määrin poikkeuksellista, kuten moni muukin vanhoihin lakeihin, kuten perustuslakin liittyvien pykälien osalta, että kun Suomessa on vapaa elinkeinoharjoitusmahdollisuus jokaisella kansalaisella perusoikeutena, kuka tahansa voi ryhtyä vuolemaan kultaa ja perustaa yrityksen valiten ensin toimialan, jolla pelastaa maailman. Nythän ensimmäistä kertaa oikeastaan lainsäädännöllä puututaan elinkeinoharjoittamisen vapauden rajoittamiseen.

Vasemmistoliiton nykyinen puheenjohtaja Li Andersson vappupuhessaan, joka oli seurattavissa verkon ylitse, ehdotti luovaa ratkaisua yritysten tukemiseen kansalaisille jaettavan vappusatasen muodossa, joka olisi käytettävissä rajoitettuun toimiala-kenttään sijoittuviin yrityksiin, mm. ravintoloihin, kivijalkaliikkeisiin, parturi-kampaamoihin ja kulttuuripalveluihin.

Itse kirjoitin vappupäivän iltana vähän aikaa pureskeltuani puoleemme puheenjohtajan luovaa avausta Uusi Suomi -Puheenvuoro -blogiini kirjoituksen, jossa mainitsin kantani Li:n esitykseen vappusatasesta. Pidän ajatusta hyvänä! Suomen väkiluku kun on päälle 5,5 miljoonaa se tietäisi 550 miljoonaa euroa tukea yrityksille ja yrittäjille kansan kautta jaettuna, jolloin kansalaiset itse saisivat päättä, kenen yritystoimintaa, mitä palvleuita tai mitä tuotteita haluaa tukea. Varmasti osa tuosta 550 miljoonasta menisi myös ravintoloitsijoiden kassaan. 110 000 vaikuttaa pieneltä prosenttiosuudelta 550 miljoonan euron potista, ajatellen kuitenkin, että ravintola on sinä määrin hyvä liiketoimintaidea perustasolla, kun ihmisten on syötävä elääkseen, ja jos alkoholia kauppavien kuppiloiden osalta alkoholianniskelun osalta alkoholi aiheuttaa riippuvuutta, ja yleensä ihmiset palaavat kantapaikkansa, kuten minä Turussa Hummpubiin kun on Karaoken aika ja on ylimääräistä lompakossa, jota ei ole usein kun en ole vielä työllistynyt oman alani tehtäviin tradenomiksi valmistumisen jälkeen, niin palaavat asiakkaat on ravintoloissa ja muissakin yrityksissä hyvä tulonlähde.

Linkki Uusi Suomi -Puheenvuoro mielipide-artikkeliini ontämän linkin takana