Nyt olen tässä seurannut alusta asti tätä Korona-uutisointia Suomessa ja maailmalta, globaali ihmistä ravisteleva ongelma tämä on ollut alusta saakka, ja itse mitä otin edellisviikon sunnuntaina 02.01.2022 kotilähiöni Runosmäen terveyskeskuseen avatussa Pop-Up -rokotuspisteessä kolmannen annoksen koronarokotetta, niin kolmatta viikkoa tässä neljän seinän sisällä saan kyllä aikani kulumaan, koska pelaan PC-pelejä ja surffaan Internetissä 5G-yhteydelläni, luen ruotsalaisia nykydekkaristeja, ja soitan omaehtoisena musiikkiterapianani klassista kitaraa ja vähän roots-sähkökitaraa tunnin verran päivässä, ja alkoholia en ole juonut kolmeen viikkoon.
Eilen 06.01.2022 kun suljin tietokoneeni, katsoin Yle Areenasta Kuuden uutiset ja Areena-tunnukseni kautta suosikeiksi merkkaamani 20:30 -uutislähetyksen, ennen kuin päädyin illan elokuva-annokseni tarpeen tyydyttääkseni klassikko-filmiin vuodelta 1936 Yle Areenasta Charlie Chaplinin filmin katsoin ”Modern Times”, ”Nykyaika”. Koetin pohjustaa Chaplinin 1930-luvun alkuloppupuoliskon filmiä viitteenä mitä kerrottavaa elokuvalla on 2020-luvun ajan kuvaan nähden näin teknsiorientoituneena liiketalouden ja hallinnon alemman korkeakoulututkinnon suorittaneena 2017 helmikuussa valmistuneen tehdastyöläisperheen kasvatin näkökulmasta: Siinä on paljonkin, ja vaikka olen nähnyt filmin useaan kertaan, niin sain uutta pontta ajatuksiini kyseisestä filmistä, mutta se on eri blogin asia. Keskityn tässä blogissa nyt Korona-virukseen. Ehkä tuo Chaplinin koko tuotanto on 1900-luvun filmihistorian ihan oikeutetusti, legitiimisti, aikamme klassikkofilmien statuksen saaneita? Puollan tätä ajatusta länsimaisen kulttuurin filmihistorian tuntevana erittäin paljon eri tekijöiden tuotantoa nähneenä.
Nyt mennään vähän ajassa taaksepäin. Silloin ennen Mobiili-koronasovellusta ministerit puhuivat, kuinka hieno työkalu se tulisi olemaan tämän taudin ennaltaehkäisyssä, kun voidaan jäljittää tartuntaketjut. Eilen Yleisradion uutisissa kerrottiin, että jäljitysprosessi ei pysy perässä, koska uusien tartuntojen määrä on niin valtava ehkä, tai se uusien tartuntojen esiintymistiheys on ehkä jopa expontetiaalisella tasolla, josse sentään, jos sen verran vetäisin takaisin tuosta avauspostaukseni grafiikasta. Suunta on kuitenkin selvä, ja se olisi ollut sitä, jos ei Suomen vasemmistolais-voittoinen punavihreä hallitus olisi tarttunut tiukasti toimiin heti alkumetreiltä!
Eilen Yleisradion uutisissa, mitä kerrottiin, että virustartunta-jäljitys ei pysy perässä, niin en ihmette, koska vaikka uskoisin, että tässä Korona-jäljitys-datan käsittelyssä on käytössä supertietokoneet, joiden laskentateho on huimasti paljon suurempi, mitä meidän tavallisten tallaajien kotitalouksien yleishyödykkeinä toimivat ajan mittapuun mukaan kärkipään läppärit ja muut mikrotietokon
Avasin jokin aika takaperin Antti Laaksosen kovin pitämässäni epäkaupallisessa ohjelmointiyhteisössä keskustelusäikeen, johon keskusteluun kaikkine säikeineen ja kommentteineen osallistun omalla oikealla koko nimelläni aktivoituen ja profiloituen IT-ammattilaisena, niin säikeen ”Rekursio vai iteraatio kertomassa”, niin siinä säikeessä esitettiin todisteita, joissa todettiin nykymikrotietokoneiden ollen täysin tehottomia suoriutumaan edes pienestä määrästä rekursiivisia metodikutsuja.
Mitä pidän itse Shakin pelaamisesta olen pitänyt siitä jo lapsuudesta saakka, kun enoni opetti minua penskana pelaamaan sitä, ja sain ensimmäisen vastuksen hänestä, niin edes IBM:n Blue Think, joka oli täysin shakin pelaamista varten suunniteltu ja pelkästään shakkisiirtoja ihmistä vastaan prosessoiva vastasiirtoja analysoiva supertietokone rautana, mutta se softa ja algoritmit, joita siihen Shakkipeli -ohjelmaan liittyi, niin edes sekään kyennyt maksimiteholla pelaamaan shakkia lähestulkoonkaan siten, että tietokone analysoisi 100% jäljellä olevista siirroista joka siirron jälkeen ja valitsisi niistä parhaan.
Syynä tuohon on se, että mitä Shakissa on siirtoja, niin syötekokona algoritmin aikakomplesisuudesta puhutaan yhtenä algoritmin suunnitteluvaiheen ominaisuutena, tai sitä suorittaessa, niin syötekoko siihen on niin valtava, että edes IBM:n shakin pelaamista varten ainoastaan ohjelmoitu tietokone ei rautansa puolesta, eli laskentatehonsa puolesta kyennyt tehtävään, vaikka luulisi IBM:llä olevan tietojenkäsittely-alan huippuprofessorit ja tohtorit antamassa neuvoa tekniikan osalta yrityksen liiketoiminnan tuottavuuden edistämiseksi.
Se on ymmärrettävää, että Mobiili-koronasovelluksen lähettämä data palvelimille, jotka ehkä siirtävät offline-tilassa tartuntaseuranta-skenaarion laskennan hoitaen eteenpäin muille tietokoneille, että laskentateho on riittämätön. Voi olla, että STM vai mikä organisaatio, että julkisessa tiedotteessa yleispätevästi on todennut lehdistölle, että ”Seuranta ei pysy perässä”, koska tekniikan ihmiset eivät yleensä eivät joudu parrasvaloihin. Pidän siitä, vaikka yleensä pyrin selvittämään humaaneja taustoja, oman oppialaani liittyvät taustat ja kielen merkityksistä olen kiinnostunut jos mennään niin juurille, että mitä tämä esimerkiksi suomen kieli on osa vahvasti syntymästä saakka muovautuvaa osa meidän identiteettiämme ja siitä muodostuu lopulta kansallista identeettiä ja yksi asia, mikä Suomen kansaa yhdistää, on oma globaalisti ajateltuna erittäin pieni kielialue, kieli, suomen kieli, joka meidän maassamme on puhutuin kieli. Harrastan toki humaanista lähestymistavasta useita eri kieliä ollen kiinnostunut kielien semantiikasta, tietokonekielissä on sama kielioppi, eli syntaksi, ja oppi kielen merkityksestä, kielen semantiikka, mutta tietokonekielissä on luonnolisia puhuttuja kieliä suppeampi kielioppi ja merkitystaso on ykkösten ja nollien tulkinnan varassa.
Ehkä oli luonnollinen jatke lähteä harrastamaan luonnolisia puhuttuja kieliä, ja merkitysten etsimistä eri slangeista niissä, mitä perehtysin juuritasolla moneen tietokonekieleen teorian tasolla ensin ja käytännön tasolla sen jälkeen.
Seuraan edelleen uutisointia, mitä julkisuuteen tulee, vaikka tietojenkäsittelijänä sitä välttämättä tarvi tehdäkään sen ihmeemmin, mutta nyt Korona-aikana julkisuuteen tulleista lääkäreistä, terveysalan ammattilaisista ja muista henkilöistä, eniten pidän Mika Salmisesta, THL:n johtajasta, joka puhuu ajankohtaista asiaa tiedottaen työnkuvaansa liittyen kansalle tätä kansanterveys-asiaa puhuen siitä oman virkansa puolesta. Mika Salminen on tällä hetkellä suosikkini näistä Koronasta puhujista televisiossa, vaikka hän ei ehkä olekaan lääketieteen tohtori erikoistusopintoineen ekhä? Maisteri kuitenkin, epäilisin.
Mika Salmisella varmaan tullut hyvät bonuksen palkan lisäksi tästä julkisuus-vaateesta, mikä on nyt jo pitkään jatkunut tämän globaalin COVID19- pandemian jyllätessä ja ottaessa otetta myös täällä meillä Suomessa! Hienoa, näin se pitää mennäkin! Asiantuntijoille kunnon palkankorotus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti